| mun pikku liitokavioni <3 |
Tänään on myös tasan 2 vuotta Gili-kanini kuolemasta...
Kun
polkua mennyttä katselensidon muistojen kukista seppeleen
siihen kukat ilon, kuin murheenkin
varrelta polun, jota kuljettiin.
Gili oli siis ensimmäinen kanini joka tuli meille 2011 maaliskuussa, ja se jouduttiin lopettamaan 2.6.2011 koska sen takajalka murtui.
2 vuotta jo mennyt ja silti ikävä on todella suuri </3
There comes a time when we must say goodbye to the ones we love and deeply miss, those who were just too special to die. I'd bring him back if I had a wish. <3



Hän, joka sinulle on ollut rakas, ei koskaan kuole sydämestäsi. Niin kauan kuin elät,
kannat hänen sytyttämäänsä valoa sielusi joka sopessa.
Koskaan ei saa mennä nukkumaan vihaisena, ikinä ei tiedä milloin on viimeinen hetki. Ethän halua hyvästellä läiheisiäsi vihaisena.
Niin, että hyvää yötä vaan kaikille! :)

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi! Kommentin valvonta on käytössä, koska muuten en huomaa niitä. Muistathan myös, että asiallinen kritiikki on tervetullutta, kuten myös kehutkin, valitettavasti olen kyllästynyt valitteleviin kaikki tietäviin anoihin, joten älkää vaivautuko. :)